Tekijästä
Olen aina ollut kiinnostunut käsillä tekemisestä sekä rakentamisesta ja Porvoon joen suistossa, vanhan venetelakan naapurissa vietetty lapsuus ja nuoruus loivat kipinän veneitä – ja etenkin puisia sellaisia – sekä purjehdusta kohtaan. Suunta puuveneveistäjäksi kirkastui minulle parikymppisenä Etelä-Intiassa paikallisten veneenrakentajien työtä seuratessani ja vuonna 2011 suoritin veneenrakentajan ammattitutkinnon puuveneisiin erikoistuen. Palo nähdä maailmaa ja purjehtia oli kuitenkin kova ja päädyin seilaamaan Atlantin yli, seikkailemaan Etelä-Amerikkaan, perämieheksi Kap Horn:iin ja Antarktikselle suuntautuneille charter-purjehduksille sekä työharjoitteluun puuveneverstaalle Yhdysvaltain itärannikolle.
2015 rakensin ensimmäisen oman veneeni ja olin mukana myös eräässä Storbåt -projektissa, mutta minua kiinnosti myös kouluttautua pidemmälle venealalla, joten lähdin kolmeksi vuodeksi Englantiin opiskelemaan Southampton Solent University:n maineikkaaseen venesuunnitteluopinto-ohjelmaan. Englannin vuosien aikana jatkoin myös työskentelyä puuveneiden parissa opintojen ohella sekä purjehdin paljon. Kesällä 2018 valmistuin venesuunnitteluinsinööriksi (Bachelor of Engineering) erinomaisin arvosanoin ja lopputyönä suunnittelemani purjerahtialus palkittiin vuosikurssin parhaana Royal Institute of Naval Architects:in toimesta. Suomeen palattuani olen työskennellyt niin venesuunnittelun kuin puuveneiden kunnostuksenkin parissa Pohjanmaalla sekä Varsinais-Suomessa ja alkuvuodesta 2022 lähtien oman yritykseni kautta myös ulkomaisille asiakkaille.
Arvoista
Sekä yrittäjänä että yksityishenkilönä otan ympäristöasiat erittäin vakavasti ja kannan suurta huolta maailmanlaajuisesta ekokatastrofista, jota parhaillaan elämme. Pyrinkin siis parhaani mukaan huomioimaan kaikessa toiminnassani sen kestävyyden ja ekologiset vaikutukset. Esimerkiksi yritykseni käytössä oleva ajoneuvo kulkee kiertotaloudellisesti kotimaisella biokaasulla eli lähes nollapäästöillä.
Venesuunnittelussa tämä tarkoittaa sähköisten ja tuuliavusteisten propulsiojärjestelmien suosimista perinteisten polttomoottoriratkaisujen sijaan, vastusvoimien tarkkaa analysointia runkosuunnittelussa, ekologisesti kestävämpien rakennusmateriaalien etsimistä ja esittelyä asiakkaille sekä ylipäätään pienempien, kevyempien ja pelkistetympien veneiden suunnittelua.
Sanonta ’pieni on kaunista’ pätee veneisiinkin ja ylipäätään vähempi materia tekee onnelliseksi!
Miksi puuvene?
Monet ihmiset tunnistavat puuveneen esteettisen viehätyksen sekä vertaansa vailla olevan, ainutlaatuisen tunnelman. Mutta etenkin huviveneistä puhuttaessa, puuvene on elinkaarianalyysien perusteella todettu myös olevan kaikkein kestävin vaihtoehto niin sosiaalisista kuin ekologisistakin näkökulmista katsottuna ja etenkin näin, jos sen rakentamiseen käytetään paikallisesti saatavilla olevaa puuta[1].Vanhojen veneiden entisöinnissä paljon käytettyjen trooppisten puulajienkin elinkaarivaikutus on huomattavasti esimerkiksi lasikuitua pienempi, vaikka niiden alkuperään voi liittyä suuriakin sosiaalisia ja ympäristöongelmia.Korkeimman standardit säilyttääkseni suosinkin aina läheltä kaadettua, paikallista puutavaraa ja tuontitavaran kohdalla pyrin parhaani mukaan selvittämään sen alkuperän, tuotanto-olosuhteet ja ympäristövaikutukset.
Huviveneiden kohdalla puuta pidetään yleisesti parhaana ja monipuolisimpana ’yleisrakennusmateriaalina’[2]. Taitavasti rakennetun puuveneen elinkaari on yleensä pidempi kuin komposiittiveneiden, ja ne ovat korjattavissa lähes loputtomasti. Moderneja liimoja ja puumateriaaleja käyttäen on myös mahdollista rakentaa hyvin kevyitä, kestäviä ja helppohoitoisia puuveneitä, jotka eivät ajan saatossakaan ala vuotamaan ja vaativat vain säännöllisen pintakäsittelyn eivätkä näin ollen siis paljoakaan enempää huolenpitoa kuin komposiitti- tai metalliveneet. Puuvene on myös helpompi kierrättää tai hävittää ympäristöä kuormittamatta sen tullessa elinkaarensa päähän.
TIIVISTETTYNÄ: Puuvene – koska se on paras valinta sekä sielulle että planeetalle!
Purjerahtialukset.
Noin 4-5% ihmiskunnan vuotuisista päästöistä johtuu suoraan kauppalaivaliikenteestä[3] ja lisäksi laivojen polttaman raskaan polttoöljyn rikki- ja typpipienhiukkapäästöt ovat yhteydessä yli 60.000 ennenaikaiseen kuolemaan maailmanlaajuisesti satamakaupunkien ja rannikkoalueiden ilmanlaadun heikkenemisen kautta[4]. Rahdin kuljetus tuulen voimalla, purjelaivoja käyttäen kuulostaa äkkiseltään haikailulta menneisiin aikoihin, mutta yllä olevien lukujen valossa ja hälyttävän ilmaston lämpenemisen myötä kiinnostus purjeavusteisia, vähäpäästöisempiä rahtilaivoja kohtaan on kasvanut 2000-luvulla tasaisesti. Jatkuvasti tiukentuvien päästörajoitusten lisäksi laivojen pienemmän fossiilisen polttoaineen kulutuksen mukanaan tuomat, mahdollisesti hyvinkin merkittävät rahalliset säästöt ajavat suuria varustamoja etsimään vaihtoehtoisia propulsiojärjestelmiä.
Modernit, tietokoneavusteiset purjeratkaisut yhdistettynä erityisesti vety- ja polttokennoteknologiaan ovat yksi lupaavimmista tulevaisuuden energian lähteistä kauppalaivoille – ja ehdottomasti kaikkein vähäpäästöisin sellainen[5], [6]. Tuulta on melkein aina helposti saatavilla ja purjeitse tapahtuvalla kaupankäynnillä on pitkät perinteet, tietotaitoa purjealuksista löytyy ihmiskunnan historiassa jo useamman vuosituhannen verran. Kun tämä yhdistetään nykyaikaiseen, hyvin tarkkaan säädataan, tekoälyyn ja moderneihin materiaaleihin, todellisia, nykyteknologialla toteutettavissa olevia keinoja kauppalaivojen vähäpäästöisemmiksi muuttamiseen kyllä löytyy.
Nämä mahdollisuudet ja niiden edistäminen kiinnostavat minua suuresti ja olenkin jo ollut mukana muutamissa, enimmäkseen hieman perinteisempää purjelaivateknologia hyödyntävissä laivanrakennusprojekteissa eri puolilla maailmaa. Joten jos tämä herätti kiinnostuksesi, ole rohkeasti yhteydessä, niin aletaan yhdessä visioimaan ja kehittämään tulevaisuuden nollapäästöisiä kauppalaivoja!
Ville Lindén – yrittäjä & perustaja
LÄHTEET
[1] Pommier, R. et al., 2016. Comparative environmental assesment of materials in wooden boat ecodesing, s.l.: The International Journal of Life Cycle Assesment.
[2] Meyric-Hughes, S., 2018. Stripped for action. Classic Boat, 1st January, pp. 90-91.
[3] Vidal, John / The Guardian, 2008. The Guardian. [Online] Available at: https://www.theguardian.com/environment/2008/feb/13/climatechange.pollution
[4] Corbett, J. J. e. a., 2007. Mortality from Ship Emissions: A Global Assesment. Evironmental Science & Technology, Issue 41
[5] Comer, B. et al., 2022. Decarbonizing bulk carriers with hydrogen fuel cells and wind-assisted propulsion: A modeled case study analysis, s.l.: The International Council on Clean Transportation [Online] Available at: https://theicct.org/wp-content/uploads/2022/01/Hydrogen-and-propulsion-ships-jan22.pdf
[6] Neuman, Scott / NPR, 2023. NPR. [Online] Available at: https://www.npr.org/2023/10/05/1200788439/wind-power-cargo-ships-carbon-emissions